Eettiset ongelmat voivat liittyä kiistoihin, päätöksentekoon, perusteluihin tai merkityksellisyyteen. Eettisiä kriteerejä voidaan asettaa tutkijan ammattitaidon hankkimiselle, informaation tuottamiselle, sen välittämiselle ja käyttämiselle sekä kollegiaaliselle toiminnalle yhteisösääntöineen. OECD:n määritelmän mukaisesti tutkimus- ja kehittämistoiminta voidaan jakaa perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen ja kehittämistyöhön. Perustutkimus on tieteellisen tiedon etsintää ilman suoraa pyrkimystä sovelluksiin, soveltava tutkimus puolestaan edellisen tuloksille perustuvaa tiedon etsintää. Kehittämistyö taas tähtää tuotteiden, tuotantovälineiden tai tuotantomenetelmien luomiseen.
Soveltavan tutkimuksen alueen tai suunnan valinta on arvosidonnaista. Esimerkiksi monikansalliset lääkeyritykset pyrkivät ohjaamaan soveltavan tutkimuksen suuntaa ja on selvää, että eettisestä näkökulmasta malariatutkimus, ihmiskloonaus tai ylipaino- ja hyvinvointitutkimus synnyttävät toisistaan poikkeavan määrän ilmeisiä, eettisiä kysymyksiä. Sen sijaan metodologisten valintojen moraalinen ulottuvuus ei ole aina yhtä ilmeinen. Tutkija joutuu tekemään metodisia valintoja miettiessään tutkimustulosten käyttötarkoitusta, käyttöä ja käyttäjiä. Ilmiön tarkka ja monipuolinen kuvaaminen on totuudenmukaisuuden, informatiivisuuden ja merkittävyyden lisäksi olennaista, sillä totuudellinen, mutta yksipuolinen kuvaus ilmiöstä ei täytä tieteellisen tiedon kriteerejä. Tutkimuksen kohteena olevan ilmiön käsitteellistäminen on samoin keskeinen haaste, jolla on kiistaton vaikutuksensa tulosten käsittelyssä ja käytössä. Esimerkiksi poliittisen tutkimuksen taannoinen jako sosialistisiin ja ei-sosialistisiin puolueisiin pitää sisällään merkittävän valinnan.
Hypoteesin hyväksyminen tai hylkääminen ovat myös eettisesti latautuvia valintoja etenkin soveltavassa tutkimuksessa. Tutkijan tulisi arvioida sekä virhearvionnin moraalisia seurauksia että tutkimuksen tuloksia soveltavien ihmisten kykyä ymmärtää tieteellisen tutkimuksen luonnetta. Avoin ja tasavertainen kommunikaatio on edellytyksenä tieteellisen tiedon oikeuttamiselle. Niinpä tieteen etiketin tehtävänä on luoda suotuisat olosuhteet tiedeyhteisön avoimelle ja tasavertaiselle kommunikaatiolle. Tieteen etiketin merkitys on kasvanut ajan myötä, sillä nykyinen tutkimustoiminta edellyttää tutkimuksen toistamisen sijaan erikoistumista, jolloin luottamuksen on perustuttava yhteisesti hyväksyttyyn tapaan toimia tiedeyhteisössä.
Espoossa 26.4. 2005